17.12.2013

luukku 17




Kellon soiton kuuli nalle
yks kaks lumihuovan alle,
pystyyn nosti pörröpäänsä,
kummasteli näkeemäänsä.
Metsän halki piippalakit,
joulutontut, punalakit,
sekä itse joulupukki,
jonka parta kuuraa kukki,
pulkissansa ajelivat,
hymyilivät, huiskuttivat…
Jäseniään venytteli nalle,
tuhmaa tuumiskeli,
kunnes jonon loppupäästä
kuului huuto: älä säästä
vaan nyt juhlan kunniaksi
popsi tämä!
Hunajaksi eteensä noin nakatun,
hienoon tapaan lakatun
käärön heti nalle haistoi,
avasi ja maistoi, maistoi…
Nukkui sitten uudestaan,
hyvä hymy huulillaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti